Vyöryvätkö jakamistalouden uudet muodot myös Suomeen big datan voimin?

SKV Blogi

Kansainvälisillä asunto- ja kiinteistömarkkinoilla on viime vuosina kehitetty uusia jakamistalouden innovaatioita. Pääroolissa ovat yleensä olleet rakennuttajat ja platform-yrittäjät. Asuntojen yhteiskäyttö (esim. Airbnb), vapaan huoneen alivuokraaminen asunnon oston yhteydessä (esim. Loftium), co-working tilat (esim. WeWork, MOW) ovat tyypillisiä esille nousseita malleja.

Asuntojen hintojen karkaaminen kysytyillä maantieteellisillä alueilla on ollut osaltaan vaikuttamassa jakamistalouden suosion nousuun asumisessa. Omasta kodista haaveilevat kansainväliset milleniaalit on kasvatettu tietoisuuteen siitä, että tiettyjen alueiden hintataso on jo niin korkea, että vuokra-asuminen on paras vaihtoehto näillä alueilla. Samalla asunnon omistaminen on menettänyt vahvaa merkitystä ja joustavampi elämä rajatun tavaran ja omaisuuden kautta on nostanut suosiotaan.

Ulkomailla on esimerkkejä jakamistalouden viemisestä hyvinkin pitkälle. OpenDoor Co-Living tai The Collective ovat tahoja, jotka rakentavat yhteisasumiseen räätälöityjä tiloja, jotka on kohdistettu milleniaaleille ja urbaanille luovalle joukolle. Tutummat nimet kuten Trulia ja Zillow ovat tuoneet markkinoille vaihtoehtoisia palveluita, kuten esimerkiksi rahoitusmuotoja, joiden avulla asunnon ostaja voi ostoa harkitessaan etsiä yhteen huoneeseen alivuokralaisen, joka näin rahoittaa osittain kodin oston kustannuksia.

Suomelle tyypilliset tehoneliöt eivät välttämättä tue tällaisia ratkaisuja kaupunkien keskustoissa, mutta ehkäpä ajatusta voitaisiin hyödyntää paremmin omakotitaloalueilla? Onhan omat ovet avaava Airbnb:kin lyönyt  läpi noin 200 eri maassa 10-vuotisen historiansa aikana – Suomi mukaan lukien.

Big datan hyödyntäminen kotien välityksessä?  

Monet jakamistalouteen liittyvät innovaatiot pohjautuvat laajaan dataan – niin kutsuttuun Big Dataan. Tehokas tiedon analysointi ja mallintaminen tuottavat lisäarvoa asiakkaiden palvelemiseksi. Suomen markkina on tästä näkökulmasta haastava. Esimerkiksi välittäjien tekemiä kiinteistökauppoja tehdään Suomessa vuositasolla noin 14 000. Jokainen kiinteistö on erilainen mitä tulee mikrosijaintiin, rakennukseen, ikään tai vaikkapa naapureihin. Myös jokainen ostaja priorisoi asioita eri tavoin.

Näin ollen Big datan käyttäminen omakotitalojen kaupankäynnin arvonmallinnukseen on vielä rajallinen, jos ajatellaan, että keskimääräisen 15 000 asukkaan kunnassa näitä omakotitalokauppoja tehdään noin 55 kappaletta vuosittain. Analytiikka ja big data voivat ehdottomasti auttaa meitä, mutta edelleenkin meillä kodinvälityksen asiantuntijoilla on vahva oma rooli hinnan ja myyntitaktiikan analysoinnissa sekä esimerkiksi ostajan preferenssien ymmärtämisessä.

Jakamistalouden trendejä kannatta kuitenkin seurata. Esimerkiksi mahdolliset lakimuutokset yhteisasumiseen liittyvän asumistuen osalta sekä asuntotyyppeihin kohdistuvat rakennusvaateet ovat merkittävässä asemassa näiden trendien konkretisoitumisessa.

 

Anu-Elina Hintsa 
Liiketoimintajohtaja, SKV Kiinteistönvälitys 
anu-elina.hintsa@skv.fi
puh. 0504823807