Heinälampi

Heinälampi on rauhallinen ja viihtyisä asuinalue, joka sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella, Lohikosken tuntumassa. Alueelle on rakennettu pääasiassa omakotitaloja, mutta muutama rivitalokin seasta löytyy. Läheisen Palokkajärven ja metsien elävöittämässä maisemassa on pääosin omakotitaloja. Kevyen liikenteen väylät halkovat rauhallisia maisemia, joissa on helppo viihtyä pitempäänkin. Luonnon kanssa sulassa sovussa elävän asuinalueen ihastuttavana pikku erikoisuutena on naapurustossa majaileva liito-oravayhdyskunta. Julkiset liikenneyhteydet vievät sujuvasti Jyväskylän keskustaan ja läheiselle bussipysäkille on vain pari sataa metriä. Etäisyydet ja yhteydet Heinälammelta ovat hyvät, eikä esimerkiksi Jyväskylän keskustaan kerry matkaa kuin viitisen kilometriä. Palveluita löytyy myös Palokan alueelta, sekä Seppälän kauppakeskittymästä.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Hyviä muistoja

Heinälampi on mieluinen asuinpaikka lapsiperheille. Kuva: Riikka Kaakkurivaara / Keskisuomalainen

Heinälampi on ollut ja on nykyisinkin lapsiperheille mitä mieluisin asuinpaikka. Sitä vakuuttavat myös Seija ja Heikki Hård, jotka rakensivat omakotitalonsa Heinälammelle vuonna 1981. Perheen lapset Jere ja Jenni olivat tuolloin kolme- ja yksivuotiaita.

  • Asuimme Kypärämäessä vuokraomakotitalossa, ja kun kaupunki tarjosi tontteja täältä, hankimme omamme, Heikki Hård kertoo.

Seija Hård kertoo iloissaan, että nyt hän vuorostaan vie omia tyttärenlapsiaan Moonaa, 6, ja Tuukkaa, 3,5, tuttuun lähipuistoon samalla tavoin kuin aikanaan omia lapsiaan. 1980-luvun alussa uudelle alueelle muutti paljon lapsiperheitä. Lapsilla riitti kavereita, mutta tilanteesta hyötyivät myös vanhemmat.

  • Kun lapset olivat alakoulussa, täällä toimi erinomainen kimppakuljetus. Vuoroin vietiin ja haettiin lapsia.

Alakoulu oli Lohikoskella kuten on nykyäänkin, Seija Hård kertoo.

Ylipalomiehenä toimiva Heikki Hård kertoo, että palomiehen työaika on vuorokausi töitä ja kolme vapaata, joten Hårdin perheen lapsia ei ole päiväkotiin tarvinnut viedä.

  • Välillä vaihdettiin lapsia parkkipaikalla, äiti kertoo nauraen.

Hän on työskennellyt uimahallin kahviossa, joten vanhempien työmatka on kulkenut pitkälti samoja latuja.

Onhan paloasema näihin päiviin asti sijainnut lähellä uimahallia.

Hyviä muistoja

Perhe on viihtynyt Heinälammella erityisen hyvin, ja samaan yhtyy vanhempiensa luo kahville piipahtanut Jere Hård.

  • Niin hyvin olen juurtunut tänne, että ostimme tästä naapurista vaimoni kanssa oman asunnon kuutisen vuotta sitten.

Jere Hård kertoo, että lapsuudesta on kosolti mukavia muistoja, jotka liittyvät juuri Heinälammen alueeseen. Lähipellolle rakennettiin majoja, järjestettiin talviolympialaisia, kiipeiltiin puissa ja laskettiin minisuksilla mäkeä.

Bussilla pääsee

Heinälampi on sopivasti Palokan ja Seppälän välissä, joten kauppojen palvelujakaan ei sinne aina muista kaivata, sen verran lyhyt matka on asioille jompaan kumpaan.

  • Käyn usein pyörällä Citymarketissa ostoksilla, Seija Hård sanoo.

Bussi 27 kulkee Seppäläntietä pitkin melko usein ja säännöllisesti. Linja 26 puolestaan ajaa Heinälammentietä, mutta harvoin.

Heikki Hård kertoo kulkeneensa näihin päiviin asti työmatkatkin pyörällä, mutta muutto uudelle paloasemalle saattaa tuoda joitakin mutkia matkaan.

Luonnossa paljon

Luonto on täälläkin läsnä kuten niin kuin monella muullakin alueella Jyväskylässä. Heikki Hård muistelee vaeltaneensa perheen Jutta-koiran kanssa lähitienoon metsät ristiin rastiin. Nyt pariskunta sauvakävelee yhdessä, koiraa ei enää ole.

  • Kyllä uiminen on meidän perheen juttu. Me ollaan varmasti käyty aikanaan joka päivä uimassa, Seija Hård toteaa.
  • Meillä on Keuruulla mökki, jossa saan marjastaa ja sienestää, joten täällä sitä riemua en ole harrastanut.

Heikki on intohimoinen kalastaja, ahventa ja kuhaa tulee ylös koko ajan.

Risteys vaarallinen

Alueen rauhallisuus tulee ilmi silloin, kun joku on kysynyt, että missä se Heinälampi on. Unelias alue saa uinailla rauhassa. Epäkohdista kysyttäessä isäntä vastaa heti, että yksi asia kismittää asukkaita.

  • Heinälammen risteys kysyy hermoja, etenkin ruuhka-aikoina, hän toteaa.

Hårdit ihmettelevät, miksi joskus luvattua liikenneympyrää ei risteykseen rakenneta. Myös Heinälammentie houkuttaa joitakin kuskeja kokeilemaan kiihdytysajoa, vaikka alueella on 40 kilometrin rajoitus.

  • – Toisaalta rantaväylää pitkin pyöräily onnistuu melkein yhtä kivuttomasti.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 17.9.2011. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Kuka sai apurahan tänä vuonna? – Keski-Suomen taidetoimikunta jakoi 165 000 euroa, katso lista
Kuka sai apurahan tänä vuonna? – Keski-Suomen taidetoimikunta jakoi 165 000 euroa, katso lista
Keski-Suomen taidetoimikunta on jakanut vuoden 2019 työskentely- ja kohdeapurahoja yhteensä 165 000 euroa. Suurimmat apurahat olivat puolivuotiseen työskentelyyn tarkoitetut 10 200 euron työskentelyapurahat. Niitä jaettiin viisi kappaletta. Työskentelyapurahoja sai yhteensä 12 taiteilijaa, ja hakijoita...
Lue lisää
Lievestuoreella karannut Helmiina-poro nähty vasomassa – "Voi kestää viikonkin"
Lievestuoreella karannut Helmiina-poro nähty vasomassa – "Voi kestää viikonkin"
Lievestuoreella Tarhalehdon eläinpihasta karannut Helmiina-poro on nähty noin viikko sitten vasomassa. Porot vetäytyvät ennen vasan synnyttämistä piiloon. – Vasominen voi kestää viikonkin, joten kohta sen pitäisi olla ohi. Kun Helmiina on vasansa pyöräyttänyt, viemme vasan aitaukseen. Helmiina seuraa...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Voiko talvella maalata vai ei? – Maalivalmistajien suositukset erilaisia
Voiko talvella maalata vai ei? – Maalivalmistajien suositukset erilaisia
Milloin on sopiva keli maalaamiseen? Voiko esimerkiksi syksyllä tai talvella maalata? Kuinka ohjeistaa Tikkurilan maalilinja?Lämpötilaraja on viisi astetta, ja suhteellisen ilmankosteuden raja on 80 prosenttia. Maali ei muuten tartu pintaan eikä kuivu. Puun kosteuden pitää olla alle 18 prosenttia – ideaali...
Lue lisää
Omistusasujien määrä väheni Jyväskylässä
Omistusasujien määrä väheni Jyväskylässä
Omistusasuminen on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana koko maassa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Jyväskylässä omistusasujien osuus asuntokunnista väheni 10 vuodessa 2,2 prosenttiyksikköä. Jyväskylässä omassa asunnossa asuu 52,5 prosenttia asuntokunnista.Suurin muutos...
Lue lisää