Kangaslampi

Kangaslampi on asuinalue Jyväskylässä Huhtasuon kaupunginosassa. Alue sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Kangaslampi on myös alueella sijaitsevan lammen nimi. Kangaslammella on yksi lähikauppa ja alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee lisäksi monia erilaisia palveluja tarjoava Huhtakeskus. Lampi tarjoaa pururatoineen hyvät ja kauniit ulkoilumahdollisuudet. Huhtasuon muita alueita ovat Varikko, Kaakkolampi, ja Sulku. Tällä alueella elää noin 8500 asuakasta ja se muodostaa yhdessä Kangasvuoren kaupunginosan kanssa Huhtasuon suuralueen. Huhtasuon asuintalot ovat pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Huhtasuon kaupunginosassa sijaitsee uimaranta, kaksi lampea, Kaakkolampi ja Kangaslampi, terveysasema, kirjasto, kirkko ja kolme koulua, muun muassa Huhtasuon koulu.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Uusia lapsiperheitä tulee

Kangaslammelta löytyy muun muassa parkour-puisto, jota esittelee aktiiviasukas Marjatta Hynynen. Kuva: Jyrki Kauko / Keskisuomalainen

Huhtasuon asukasyhdistyksen puheenjohtaja, Kangaslammella asuva aktiiviasukas Marjatta Hynynen, 60, muistelee, että he olivat miehensä Heikin kanssa asuntosäästäjiä joskus 1970-luvulla. Ensimmäisen asuntonsa he ostivat Kangaslammelta vuonna 1977.

  • Nykyiseen asuntoomme muutimme vuonna 2009, ja tämä on jo kolmas asuntomme Huhtasuon suuraluella, Hynynen kertoo.

Kaksi tytärtä ovat jo maailmalla, ja kolme lastenlasta, Tuuli, Hilla ja Urmas ovat mummolan odotetuimpia vieraita.

Puheenjohtajuuspesti on Hynyselle jo toinen. Lisäksi luottamustehtäviä on niin seurakunnassa kuin kaupungin lautakunnissakin.

  • Minulla on luonnollisesti se etu puolellani, että olen asunut täällä niin kauan, että tunnen paljon eri ihmisiä, ja vaikutusmahdollisuudet ovat näin ollen hyvät.
  • Asukasyhdistyksemme on vanha, jo yli 38-vuotias, ja toimii edelleenkin aktiivisesti, puheenjohtaja mainitsee.

Asukasyhdistykseltä kysytään aina mielipide esimerkiksi kaavoitusasioissa.

Uusia lapsiperheitä tulee

Hynynen muistelee ”vanhoja aikoja”.

  • 1970-luvulla täällä oli paljon nykyistä enemmän erilaista teollisuutta, ja työntekijät muuttivat tänne työn perässä. Myös entisen Valmetin työntekijöiden asuntoja on ollut täällä paljon.

Huhtasuon mainetta Hynynen ei suostu kyseenalaistamaan, sillä syy alueen korkeaan työttömyyteen ja sitä mukaa ongelmiin, on hänen mielestään selvä.

  • Täällä on kaupungin korkein työttömyysaste siksi, että täällä on eniten maahanmuuttajia ja paluumuuttajia, ja heistähän ymmärrettävästi suurin osa on työttömänä. Myös kaupungin oma asuttamispolitiikka aiheuttaa kielteisiä tilastoja.

Vuosien saatossa elämä Kangaslammella on muuttunut selkeästi. Hynysten muuttaessa alueelle he eivät olleet ainoita nuoria lapsiperheitä.

  • Tällä hetkellä täällä asuvat edelleen samat pariskunnat, nyt tosin eläkkeellä. Meidänkin talossa meni monta vuotta niin, että taloyhtiössä asui vain yksi lapsi. Nyt tilanne alkaa kuitenkin muuttua, Hynynen kertoo.

Kangaslammelle muuttaa hiljalleen uusia lapsiperheitä, eikä asukasyhdistyksen puheenjohtaja ihmettele sitä lainkaan.

  • Täällä on pienellä alueella kaikki tarvittavat palvelut. On terveyspalvelut apteekkeineen, on kauppoja moneen tarpeeseen, on kirjasto, on myös kirkko ja seurakunnan tilat.

Tosin seurakunta on sulkemassa liikuntatilaansa, ja sitä vastaan käydään parhaillaan taistoa.

  • – Liikuntasalia ei saa viedä meiltä. Se on tärkeä tila. Siellä järjestetään muun muassa nuorisoiltoja. Eilen illalla pelannut sählyporukka oli kauhuissaan kuullessaan tästä aikeesta, Hynynen harmittelee ja lupaa tekevänsä parhaansa asian eteen.
Toimintapuisto vetonaula

Alueen vetovoimaksi Marjatta Hynynen mainitsee Kangaslammen ja sen rantamille rakennetun toimintapuiston.

  • Toimintapuisto parkour-puistoineen on koko alueen sydän. Puistosta saavat muut kaupunkilaiset olla syystäkin kateellisia.

Kangaslampi on asukkaiden lempipaikkoja kesät talvet. Lammen ympäri hiihdetään nyt, kesäisin pururadalla lenkkeillään. Puistoon kuuluu myös pieni uimaranta.

  • Sanoisin kuitenkin, että Kaakkolammella on parempi uimaranta, josta kaupunki on pitänyt huolta hyvin.

Siellä on myös avantouintimahdollisuus. Mieheni käy avannossa jopa kaksi kertaa päivässä, Hynynen sanoo.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 17.3.2012. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Jyväskylän Minimanin perinteikäs lounaskahvila Mokkariina sulkee tänään ovensa – "Raskasta on ollut"
Jyväskylän Minimanin perinteikäs lounaskahvila Mokkariina sulkee tänään ovensa – "Raskasta on ollut"
Lounaskahvila Mokkariina sulkee ovensa Tourulassa. Mokkariinan omistajan Riina Rantalaisen mukaan lopettamisen taustalla on monia syitä. – Ehkä isoin syy on taloudellinen kannattamattomuus. Sen lisäksi olen tätä monia vuosia painanut eteenpäin ja tuntuu, että elämässä voisi olla ehkä nyt jotain muutakin....
Lue lisää
Kaipolan tehtaalla uhkaava tulipalo – tuli syttyi valtavassa keräyspaperikasassa 10000-neliöisessä varastossa
Kaipolan tehtaalla uhkaava tulipalo – tuli syttyi valtavassa keräyspaperikasassa 10000-neliöisessä varastossa
Jämsässä Kaipolan paperitehtaan paperinkeräysvarastossa syttyi perjantaina tulipalo. Palo syttyi varastossa olevassa keräyspaperikasassa. Paloalue oli kooltaan noin 5 x 5 metriä sekä korkeudeltaan 10 metriä.Henkilövahinkoja palossa ei sattunut. Palo saatiin nopeasti hallintaan eikä tuli päässyt leviämään...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Voiko talvella maalata vai ei? – Maalivalmistajien suositukset erilaisia
Voiko talvella maalata vai ei? – Maalivalmistajien suositukset erilaisia
Milloin on sopiva keli maalaamiseen? Voiko esimerkiksi syksyllä tai talvella maalata? Kuinka ohjeistaa Tikkurilan maalilinja?Lämpötilaraja on viisi astetta, ja suhteellisen ilmankosteuden raja on 80 prosenttia. Maali ei muuten tartu pintaan eikä kuivu. Puun kosteuden pitää olla alle 18 prosenttia – ideaali...
Lue lisää
Omistusasujien määrä väheni Jyväskylässä
Omistusasujien määrä väheni Jyväskylässä
Omistusasuminen on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana koko maassa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Jyväskylässä omistusasujien osuus asuntokunnista väheni 10 vuodessa 2,2 prosenttiyksikköä. Jyväskylässä omassa asunnossa asuu 52,5 prosenttia asuntokunnista.Suurin muutos...
Lue lisää