Keljonkangas

Keljonkangas on Jyväskylän kaupunginosa, jonka osa-alueita ovat Sarvivuori ja Kaijanlampi. Keljonkankaalla on kirjasto, koulu, kauppa, huoltoasema ja vanhusten palvelutalo Keljonkangas sijaitsee 5-9 km Jyväskylän eteläpuolella Jyväskylän keskustan laaksosta lähtevässä mäessä. Alue on tunnettu mäen lisäksi männyistään, josta Keljonkankaan nimen loppuosa tuleekin. Päijänne sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä Keljonkankaan kaukaisimmistakin osista, samoin valtatie 9. Keljonkangas on lähivuosina ollut yksi Jyväskylän eniten kasvavista asuinalueista. Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, sekä Keljonlahden, Keljonkankaan ja Etelä-Keljon kaavoitussuunnitelmat kasvattanevat aluetta jatkossakin. Keljonkankaalla on mahtavat ulkoilumaastot ja hyvät yhteydet keskustaan.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Paljon luontoa

Hietatie punaisine taloineen halkoo Keljonkangasta. Kuva: Jani Sourander / Keskisuomalainen

Keljonkangas on elänyt vuosisatoja monen maatilan kainalossa.

  • Pumperin tila, Lotila, Hakala, Sysmälä, Särkkä, luettelee Maire Lilja, 65, maatiloja. Hän liittyy itsekin osittain Sysmälän tilaan.
  • Veljeni oli Sysmälässä isäntänä. Nyt kuitenkin tänä vuonna on koko suku sammunut, tila myyty ja jo purettukin, Lilja kertoo.

Lilja asuu miehensä Ilkan kanssa hauskalla kadulla. Itu-nimisellä kadunpätkällä on vain kaksi taloa.

  • Tonttimme kaavoitettiin Sysmälän tilasta, rakensimme itse talomme vuonna 1978.
Paljon luontoa

Viiden lapsen ja kolmentoista lapsenlapsen mummo on aktiivinen seurakuntalainen. Tilitoimistoaan vielä pyörittävä rouva vaikuttaa seurakunnan maallikkona ja kirkkoneuvostossa, Keljonkankaan Martoissa ja Keljonkankaan asukasyhdistyksessä rahastonhoitajana. Mies toimii asukasyhdistyksen puheenjohtajana.

Maire Lilja sanoo Keljonkankaan vahvuudeksi maaseudun ja kaupunkimiljöön onnistuneen yhteiselämän.

Kaunis Keljonlahti Natura-metsineen, notkoineen, koskineen ja puroineen on ollut koskematon virkistysalue. Laduilla hiihtäessään voi kuvitella olevansa Kainuun maisemissa, sen verran jylhät ovat maisemat. Jäällä hiihtoa ei uskalla enää keljonlahdella harrastaa.

Voimala harmittaa

Keljonlahden voimala puhuttaa pariskuntaa kuitenkin, vieläkin.

  • Maisema on pilattu totaalisesti, eikä Pekonniemen pumppaamokaan enää toimi, Lilja harmittele.

Pumppaamo toimi luonnonlähteestä, ja sieltä saatiin moneen kotiin vesi.

Myös turverekkojen läpiliikenne on huomattavaa. Liljat, kuten kaikki muutkin, odottavat voimalan tiehankkeiden valmistumista. Silloin pitäisi läpiliikenteen Keljonkankaalla loppua.

Maire Lilja muistaa nähneensä jossain mainoksessa, että voimalaa mainostettiin ”Suomen kauneimmalla paikalla oleva voimala”.

  • Kyseenalainen kunnia, hän hymähtää.
Paljon yrittäjiä

Keljonkangas on Liljan mukaan hyvin toimiva lähiö. Omassa pikku ostoskeskuksessa on ensinnäkin hyvä ruokakauppa, jonka lihamestari tiskeineen saa kiitosta usealta taholta. Jopa kaupungista käsin tullaan lihaostoksille.

  • Täällä on paljon pienyrittäjiä, on kampaamosta fysioterapiaan ja eläinlääkäriasemaan. Kohta saamme oman leipomonkin.

Lapsiperheet ovat tyytyväisiä, sillä Keljonkankaalla on kaksi päiväkotia, alakoulu, neuvola, hammashoitola ja kirjasto. Monet puistot viihdyttävät myös lapsia ja onpa alueella urheilupuistokin. Liikuntaa harrastaville on kuntokeskus Linea.

Seniori-ikäisistäkin pidetään huolta. Sampokoti on vanhusten palvelutalo.

Nuorisoseurantalo Tapiola tanssittaa eläkeläisiä viikoittain, ja muutenkin suojelukohde on monen tapahtuman pääpaikkana. Muun muassa säännölliset huutokaupat ovat suosittuja.

Purjehtimaan

Liljan pariskunta harrastaa täysin rinnoin purjehtimista. Ilkka ja Maire Lilja olivat perustamassa 39 vuotta sitten Päijännepurjehdusta, ja Ilkka on siitä alkaen itsekin osallistunut tapahtumaan joka vuosi. Päijänteellä riittää selkiä.

  • Vuoden päästä juhlitaan 40-vuotispurjehdusta.

Luonto on muutenkin kaikin puolin lähellä Liljojen elämää. Ilkka Lilja myös tuo maahan sääasemia, ja Maire Lilja onkin jo uskaltautunut istuttamaan kesäkukat ulos.

  • Ei ole hallaa näköpiirissä, hän hymyilee ja näyttää mittarista tulevia tuulia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 28.5.2011. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Jyväskylän Minimanin perinteikäs lounaskahvila Mokkariina sulkee tänään ovensa – "Raskasta on ollut"
Jyväskylän Minimanin perinteikäs lounaskahvila Mokkariina sulkee tänään ovensa – "Raskasta on ollut"
Lounaskahvila Mokkariina sulkee ovensa Tourulassa. Mokkariinan omistajan Riina Rantalaisen mukaan lopettamisen taustalla on monia syitä. – Ehkä isoin syy on taloudellinen kannattamattomuus. Sen lisäksi olen tätä monia vuosia painanut eteenpäin ja tuntuu, että elämässä voisi olla ehkä nyt jotain muutakin....
Lue lisää
Kaipolan tehtaalla uhkaava tulipalo – tuli syttyi valtavassa keräyspaperikasassa 10000-neliöisessä varastossa
Kaipolan tehtaalla uhkaava tulipalo – tuli syttyi valtavassa keräyspaperikasassa 10000-neliöisessä varastossa
Jämsässä Kaipolan paperitehtaan paperinkeräysvarastossa syttyi perjantaina tulipalo. Palo syttyi varastossa olevassa keräyspaperikasassa. Paloalue oli kooltaan noin 5 x 5 metriä sekä korkeudeltaan 10 metriä.Henkilövahinkoja palossa ei sattunut. Palo saatiin nopeasti hallintaan eikä tuli päässyt leviämään...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Voiko talvella maalata vai ei? – Maalivalmistajien suositukset erilaisia
Voiko talvella maalata vai ei? – Maalivalmistajien suositukset erilaisia
Milloin on sopiva keli maalaamiseen? Voiko esimerkiksi syksyllä tai talvella maalata? Kuinka ohjeistaa Tikkurilan maalilinja?Lämpötilaraja on viisi astetta, ja suhteellisen ilmankosteuden raja on 80 prosenttia. Maali ei muuten tartu pintaan eikä kuivu. Puun kosteuden pitää olla alle 18 prosenttia – ideaali...
Lue lisää
Omistusasujien määrä väheni Jyväskylässä
Omistusasujien määrä väheni Jyväskylässä
Omistusasuminen on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana koko maassa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Jyväskylässä omistusasujien osuus asuntokunnista väheni 10 vuodessa 2,2 prosenttiyksikköä. Jyväskylässä omassa asunnossa asuu 52,5 prosenttia asuntokunnista.Suurin muutos...
Lue lisää