Kuokkalanpelto

Kuokkalanpelto on kaupunginosa, joka kuuluu Kuokkalan suuralueeseen. Kuokkalanpellon ja itse Kuokkalan lisäksi alueeseen kuuluu Ristonmaa, Ristikivi, Nenäinniemi ja Hämeenlahti. Kuokkalaan on keskustasta vain pari kilometriä Jyväsjärven siltaa pitkin, joka yhdistaa Kuokkalan Jyväsjärven vastarannalla sijaitsevaan Lutakkoon. Kuokkalaan kuuluu niin kerros- kuin pientaloalueiden lisäksi lähiöitäkin. Kuokkalan merkittävä rakentuminen alkoi 80-luvulla, joten asutus alueella on pääosin uutta. Asuntomessut pidettiin alueella vuonna 1985. Alueelle mahtuu lukuisia virkistymismahdollisuuksia, uimarantoja yms. Kuokkalan Graniitti on yksi kaupungin käytetyimmistä urheilutiloista. Haluat sitten asua Päijänteen aaltojen tuntumassa, metsäisessä lähiössä tai vastapäätä keskustaa - nämä vaihtoehdot löytyvät kaikki Kuokkalan alueelta. Kuokkalan keskustan palveluihin kuuluu muiden muassa terveyskeskus, pienkirjasto, kaksi päivittäistavarakauppaa (K-supermarket ja S-market), posti, apteekki, useita parturi-kampaamoja, kauneudenhoitoloita, kioski, kirkko, Kuokkalan koulu, leipomo-konditoria, pizzeria, grilli sekä muita ravintoloita.

 

Paikallinen uutisartikkeli

Vanhaa maaseutua

Pohjanlammen kunnostaminen on kuuma puheenaihe Kuokkalanpellolla. Kuva: Sami Saarenpää / Keskisuomalainen

Pirteä vanhus Maila Lehtonen, 82, asuu ja elää omassa talossaan, jonka he rakensivat Kuokkalanpellolle yhdessä Arvi-miehensä kanssa vuonna 1952. Tytär Teija Lehtonen, 46, asuu perheineen aivan mummin kyljessä samassa pihapiirissä, ja lähisukulaiset vierailevat usein, joten lumityöt tulee tehtyä ja kauppa-asiat hoidettua helposti.

Maila Lehtonen kertoo nykyisestä asuinalueestaan, että 1940 -luvulla peltoalueet pilkottiin ja jaettiin rintamamiehille sekä siirtolaisille korvaukseksi sodassa menetetyistä alueista. Arvi Lehtosen vanhemmat saivat noin puolentoista hehtaarin kokoisen alueen Pohjanlammen rannalta ja rakensivat siihen korsuasunnon ja -navetan. Lammesta saatiin vettä karjalle, mutta juomavesi noudettiin naapurustosta.

Koko Kuokkalanpeltohan sai veden ja viemäröinnin varsin myöhään, vasta 1980-luvulla.

Vanhaa maaseutua

Kun Maila avioitui Arvin kanssa, asuivat he aluksi navetan yhteydessä olevassa pikkuasunnossa, mutta saivat sitten valtion myöntämän 35 vuoden lainan ja pääsivät rakentamaan omaa taloaan.

  • 1950 -luvulla oli loputon puute rakennustarvikkeista, eikä meillä aluksi ollut ikkunoitakaan kuin kahdessa huoneessa, Maila Lehtonen muistelee.

Historia on vahvasti läsnä pihapiirissä, sillä vanha navetta on paikallaan edelleenkin.

Kuokkalanpelto oli täysin maaseutua vielä pitkälle 1970-luvulle. Teija Lehtonen kertoo, ettei monikaan kaupungilla tutuksi tullut ystävä tuntenut Kuokkalaa yläaste- ja lukioaikaan, vaikka Kuokkalanpelto on aivan Jyväskylän kaupungin kyljessä. Kuokkalansilta vasta helpotti kulkua ja teki alueen laajemmalti tutuksi.

Lampi kuntoon!

Mutapohjaisen Pohjanlammen kohtalo surettaa alkuperäisiä asukkaita, mutta myös rannalle rakentaneita uudisasukkaita. Lampi soistuu ja kasvaa umpeen  hiljalleen. Muutama vuosi sitten lammen ympärillä asuvat saivat tiukan kädenväännön jälkeen kaupungin ruoppaamaan lampea, mutta sekin osittain asukkaiden henkilökohtaisen avustuksen turvin.

  • Lampea ruopattiin, pusikoitunutta rantaa raivattiin, mutta apu oli vain hetkellinen, samaa pitäisi tehdä toistuvasti, Teija Lehtonen harmittelee.

Hän näkee lammen alueen asukkaiden yhteisenä virkistysalueena. Lampi on lintubongareiden lempipaikka, ja ensijään aikaan alueen lasten luistelukenttänä sopivan pieni ja kodikas.

  • Lampea voisi hyödyntää monin tavoin niin koulut kuin päiväkoditkin, jos se olisi kunnossa. Myös lammen toisessa päässä oleva siirtomaakasa olisi tarpeen lasten mäenlaskupaikkana, jos se saataisiin turvalliseksi.

Lammessa uitiin ennen vanhaan, mutta nykyisin suomainen lampi ei houkuttele.

Lapsetkin viihtyvät

Karjalaisten siirtolaisten mukana tuli myös vahva yhteisöllisyys, joka on jatkunut vielä tähänkin päivään asti.

Niinpä monelle kantatilalle ovatkin perilliset rakentaneet talonsa. Teija Lehtosellekin oli itsestään selvää, että hän rakentaa vanhempiensa tontille.

  • Minulla on juuret täällä.

Maila Lehtonen muistelee lämmöllä vanhoja aikoja ja seuraa tiiviisti Kuokkalanpellolla tapahtuvia muutoksia. Alueelle muuttaa koko ajan uusia perheitä ja vanhoja poistuu hiljalleen.

Kuokkalan keskustan palvelut ovat niin lähellä, että mitään ei oikeastaan kaivata. Vastoin muita kaupungin säästökohteita, Kuokkala on saanut pitää kirjaston, neuvolapalvelut, apteekin, postin, kaupat.

Terveyskeskuspalvelut sen sijaan ovat vaakalaudalla.

Maila Lehtonen käy kerran viikossa Kuokkalan Kotikaari-palvelukodissa virkistäytymässä. Aktiivisella leskirouvalla on ystäviä myös Facebookissa.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 19.2.2011. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Viime vuoden välieräsarja ratkesi mieleenpainuvasti. Neljännen välierän supervuoroparissa Emma Sallinen löi Kirittäret finaaliin kahden palon ajolähdöstä. Sallinen kumautti välilyönnin polttolinjan taakse, ja Marjukka Urpelainen juoksi kotiin finaalipaikan arvoisesti. Nyt Naisten Superpesiksen välierät...
Lue lisää
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Naisten Superpesiksessä on tällä kaudella ollut kolmen kovan joukko: Porin Pesäkarhut, Lapuan Virkiä ja Kirittäret Jyväskylästä. Kaikki kärkijoukkueet ovat erittäin tasaväkisiä. Viime kauden kaltainen Kirittärien ylivoima loistaa nyt poissaolollaan.Vaikka Pori voitti runkosarjan, se olisi ollut Kirittärille...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Omakotitalokauppa ja etenkin vanhojen omakotitalojen myynti käy nihkeästi, näin kiinteistönvälittäjät ovat meille kertoneet. Olisiko yhtenä syynä huonoon kauppaan talojen puutteellinen salaojajärjestelmä ja näin ollen vajavainen kosteuseristys.Syitä siihen, miksi salaojaremonttia ei ole tehty, on monia....
Lue lisää
Imupoikien näkymätön työ
Imupoikien näkymätön työ
Kun ajan patinoimia arvorakennuksia saneerataan nykyaikaisiksi asunnoiksi, purkutyö voi olla yhtä tarkkaa kuin uuden rakentaminen. Suojelukohteissa on edettävä kieli keskellä suuta, ettei vahingossakaan hävittäisi mitään arvokasta.Hyvät kumppanit ja erikoisosaajat ovat rakentajalle arvokkaita kavereita.Yksi...
Lue lisää