Mäki-Matti

Mäki-Matti on Jyväskylän keskustan läheisyydessä sijaitseva kaupunginosa, jossa asutus on suurilta osin omakoti- ja kerrostaloasutusta. Mäki-Mattiin kuuluva Rautpohjan pienalue on pääosin teollisuusaluetta. Valtion tykkitehtaan tarpeisiin rakennettu kerrostaloalue edustaa funktionalistista tyyliä ja se on rakennettu vuosina 1938-1939. Alueeseen kuuluvat kaikkiaan 14 kaksikerroksista, vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. Kerrostaloalue kuuluu museoviraston vuonna 1993 tekemään luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kohteista. Rautpohja muistuttaa suuresti Tukholman Hjorthagenin aluetta. Rautpohjan teollisuusalueella sijaitsevat Moventas-yhtiön tehdas, Metson Rautpohjan tehdas ja Savelan voimalaitos. Mäki-Matissa sijaitsee Jyväskylän suosituimpiin kuuluva leikkipuisto, Mäki-Matin perhepuisto. Siellä on myös kouluja, Schildtin-lukio ja kolmetoistavuotinen yhtenäiskoulu sekä Jyväskylän Rudolf Steiner -koulu. Hippoksen alueella on muun muassa jäähalli ja Jyväskylän monitoimitalo.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

”Unelmapaikka”

Vaikka moni niin luulee, Mäki-Mattia ei ole nimetty Matti Nykäsen mukaan. Kuva: Jaana Kautto / Keskisuomalainen

Kun kolmilapsinen perhe päättää muuttaa Helsingistä Jyväskylään, voisi kuvitella, että sopivan talon löytäminen teettäisi paljon työtä ja ajeluttaisi vanhempia asunnon näytöille Keski-Suomeen harva se viikonloppu.

Toisin kävi kuitenkin Sampo ja Tiina Hankaman perheelle. Tiina Hankama, 45, on kotoisin Jyväskylästä, jossa hänen vanhempansa, mummu ja pappa edelleen asuvat. Perhe perustettiin kuitenkin Helsinkiin, jossa kaikki lapset myös syntyivät.

Kaipuu kotiseudulle ja uusi mahdollisuus hyvässä työpaikassa terveyskeskuslääkärinä Jyväskylän kaupungilla saivat perheen muuttamaan tänne.

  • Tiina tuli työpaikkahaastatteluun eräänä perjantaina, ja samana päivänä kävimme katsomassa erästä taloa. Sama asunnonvälittäjä vinkkasi tästä talosta, johon ei oltu vielä järjestetty edes näyttöä. Mietimme yhden yön yli, ja päätimme ostaa tämän. Aikaa siitä on seitsemän vuotta, Sampo Hankama kertoo.
”Unelmapaikka”

Hankaman talo on 170-neliöinen, vuonna 1938 rakennettu niin sanottu uudempi Viljasen talo. Talo on kahden erillisen asunnon osakeyhtiö.

Talon myyjäpariskunta oli hellinyt taloaan pieteetillä, joten Hankaman perheen ei liiemmin tarvinnut taloaan ruveta korjailemaan. Toki vanha talo vaatii jatkuvaa kunnostamista, viimeksi keittiöremontin yhteydessä pari vuotta sitten, yksi keittiön seinistä otettiin hirsipinnalle.

  • Tämä on todellinen unelmapaikka, saamme asua samalla kaupungin keskustassa, mutta kuitenkin kuin maalla. Olen laskenut, että täällä asuessa minulle jää kaksi tuntia päivässä enemmän aikaa kaikkeen muuhun kuin mitä Helsingissä olisi, talon isäntä hehkuttaa.

Saara -tytär, 15, yhtyy isän mielipiteeseen. Hän ei haluaisi asua pääkaupungissa, eikä edes kaipaa sinne enää.

Hankama toimii musiikinopettajana ammattiopistolla, niinpä työmatkaa on muutama sata metriä. Myös Tiina-äidin työmatka sujuu pyörällä, samoin lasten koulumatkat.

  • Käyn koulua norssissa, joten koulumatka kestää ehkä minuutin, Saara sanoo.
Portaat pitävät kuntoa yllä

Kun asuu ja elää Harjun kupeessa, on selvää, että Harjun liikuntamahdollisuudet tulee hyödynnettyä.

Vanhemmat lenkkeilevät Harjun hiekkapoluilla, ja liikunnasta käy myös päivittäinen kulkeminen Harjun yli kauppoihin ja harrastuksiin. Hankama toimi aiemmin musiikinopettajana yliopistolla, jolloin hän kulki työmatkankin aina Harjun yli.

  • Portaat pitävät kyllä kuntoa yllä, tosin talvella tämän puolen portaita ei huolleta. Täältä myös tulee lähdettyä joka paikkaan pyörällä. Kaikki on helppoa.

Mäki-Matin vieressä on liikunnalliselle ihmiselle myös Hippoksen taivas. Yksi Hankaman harrastuksista on tennis, joten sekin puoli hoituu kätevästi lähitienoolla.

Harju kohottaa mieltä

Hankama määrittelee Harjun merkityksen myös mieltä kohottavana. Kaunis maisema niin harjulle päin kuin yli koko Mäki-Matin alueen, Harjun urheilukenttä kaikkine tapahtumineen ja peleineen sekä alueen oma historiallinen arvo ovat koko perheelle tyytyväisyyden lähde.

Tiina Hankama haluaa vielä korostaa omien vanhempiensa läsnäoloa sekä kaikkea sitä apua, mitä he ovat mummulasta saaneet lastenhoidossa vuosien varrella.

Mäki-Matin perhepuistoa koko perhe yltyy kehumaan. Saara tietää, että se on Suomen vanhin perhepuisto.

  • Päiväkotikin oli ihan vieressä, Oikokadulla.

Sampo Hankama naurahtaa kertoessaan, kuinka hän aluksi Mäki-Mattiin muutettuaan luuli, että alueen nimi oli annettu Matti Nykäsen mukaan. Nykänen asui aiemmin Mäki-Matissa.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 12.5.2012. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen