Mattilanpelto

Mattilanpelto eli Mattila on Jyväskylän kaupunginosa. Siihen kuuluvia pienalueita ovat Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Mattilanpelto. Seminaarimäki on Jyväskylän yliopiston pääkampus, jossa sijaitsevat muun muassa yliopiston vanhimmat rakennukset 1800-luvulta, yliopiston päärakennus, hallintorakennus ja kirjasto. Mattilanpellon omakotialue on Mattilanpellon kaupunginosan osa. Se on yksi kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen 1940-luvulla suunnittelemista Jyväskylän jälleenrakennuskauden asuinalueista. Keskellä aluetta on puisto, joka muodostaa alueen keskustaa jäsentävän aukion. Alue on säilyttänyt puutarhakaupunkimaisen luonteensa ja rakennukset pihoineen luovat yhdessä maaston muotojen mukaan polveilevan katuverkon kanssa yhtenäisen, eheän miljöön. Alue sijaitsee Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa näin palveluidensa puolesta mahtavat mahdollisuudet asukkailleen. Myös Rautpohjan Hippoksen liikuntahallin palvelut ovat kävelymatkan päässä, samoin kuin Jyväskylän Keskussairaala.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Runoilijoiden katuja

Mattilanpellolla sijaitseva Mattilan talo toimi aikanaan synnytyssairaalana ja keskussairaalan vuodeosastona. Kuva: Riikka Kaakkurivaara / Keskisuomalainen

Mattilankadulla vanhat naapurukset Esko Hirvonen, 92, ja Taimo Tokkari, 65, huikkaavat aidan yli toisilleen hyvät huomenet. Tokkari on eläkkeellä Kuokkalan yläkoulun rehtorin virasta, ja Hirvonen puolestaan on nauttinut vapaudestaan jo monta kymmentä vuotta. Elämäntyönsä hän on tehnyt kuorma-autojen kuljettajana.

Kumpikin on asunut Mattilankadun taloissaan lähes koko talojen olemassaolon, 1940-luvun lopusta lukien.

  • Minä rakensin tämän talon itse, ja jopa kaadoin puut itse ja sahautin ne Keljossa. Vuosi oli 1947, Hirvonen muistelee.

Tokkari puolestaan on asunut talossaan ensin lapsena, myöhemmin oman perheensä kanssa.

Monelle Mattilanpellon omakotitalolle on tyypillistä se, että niissä on asunut useita, jopa neljä eri perhettä.

  • Myös meillä on ollut neljä keittiötä ja neljä vessaa talossamme. Nyt ovat enää vessat olemassa, kertoo Taimo Tokkari.

Esko Hirvonen jatkaa, että hän asuu isoa taloaan yhdessä tyttärensä perheen kanssa.

  • Tänä syksynä otin myös opiskelijan vuokralle.
Runoilijoiden katuja

Tokkari selvittää Mattilanpellon erikoista imagoa. Yliopiston kainalossa olevalla asuinalueella on sijainnille uskolliset kadunnimetkin.

  • Tämä on sellainen runouden ja taiteen kaupunginosa. Moni katu kunnioittaa vanhoja suomalaisia runoilijoita. On Isa Aspin katu, (Irene) Mendelininkatu, (Robert) Kiljanderinkatu ja (Kaarlo) Kramsunkatu. On myös Lehtisenkuja kuvataiteilija Urho Lehtisen muistoksi.

Toisaalta alueen syntymän aikoihin elettiin voimakasta, sodan jälkeistä uudisrakentamisen aikaa, ja sodasta palaaville piti saada nopeasti asuntoja. Alueella olleen Mattilan talon pellot lunastettiin rakentamiseen, ja osa kaduista muistuttaa myös tätä aikaa, on Kannaksenkatu ja Taipaleentie.

Pikku Sortavalakin tunnetaan Mattilanpellolla. Sinne muuttivat Sortavalasta saapuneet evakot.

  • Se on eräs kortteli tässä aivan Mattilanpellon keskustassa, Tokkari toteaa.

Hän kertoo vielä yhden hauskan yksityiskohdan.

  • Mattilan talo toimi myöhemmin alueen synnytyssairaalana. Ex-pääministerimme Matti Vanhanen on syntynyt siellä, Tokkari kertoo nauraen.
Paljon liikuntaa

Naapurukset kehuvat yhteen ääneen alueen sijaintia. Vieressä oleva urheilun keidas eli monitoimihalli, uimahalli, jäähalli ja pelikentät ovat tulleet tutuiksi molemmille perheille.

  • Poikani Antti Tokkari on pelannut pesäpalloa pääsarjatasolla. Tyttäreni Pia harrasti lähinnä lentopalloa.

Vaimoni Marjatan kanssa olemme aktiivisia penkkiurheilijoita.

Hirvonen kertoo, että hänen Jorma-poikansa puolestaan pelasi jalkapalloa.

Virkeä vanhus lisää vielä pilke silmäkulmassa palveluista kysyttäessä:

  • Kaikki muut palvelut ovat lähellä paitsi hautausmaa, ja sitäkin tarvitaan vain kerran.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 16.10.2010. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Viime vuoden välieräsarja ratkesi mieleenpainuvasti. Neljännen välierän supervuoroparissa Emma Sallinen löi Kirittäret finaaliin kahden palon ajolähdöstä. Sallinen kumautti välilyönnin polttolinjan taakse, ja Marjukka Urpelainen juoksi kotiin finaalipaikan arvoisesti. Nyt Naisten Superpesiksen välierät...
Lue lisää
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Naisten Superpesiksessä on tällä kaudella ollut kolmen kovan joukko: Porin Pesäkarhut, Lapuan Virkiä ja Kirittäret Jyväskylästä. Kaikki kärkijoukkueet ovat erittäin tasaväkisiä. Viime kauden kaltainen Kirittärien ylivoima loistaa nyt poissaolollaan.Vaikka Pori voitti runkosarjan, se olisi ollut Kirittärille...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Omakotitalokauppa ja etenkin vanhojen omakotitalojen myynti käy nihkeästi, näin kiinteistönvälittäjät ovat meille kertoneet. Olisiko yhtenä syynä huonoon kauppaan talojen puutteellinen salaojajärjestelmä ja näin ollen vajavainen kosteuseristys.Syitä siihen, miksi salaojaremonttia ei ole tehty, on monia....
Lue lisää
Imupoikien näkymätön työ
Imupoikien näkymätön työ
Kun ajan patinoimia arvorakennuksia saneerataan nykyaikaisiksi asunnoiksi, purkutyö voi olla yhtä tarkkaa kuin uuden rakentaminen. Suojelukohteissa on edettävä kieli keskellä suuta, ettei vahingossakaan hävittäisi mitään arvokasta.Hyvät kumppanit ja erikoisosaajat ovat rakentajalle arvokkaita kavereita.Yksi...
Lue lisää