Mattilanpelto

Mattilanpelto eli Mattila on Jyväskylän kaupunginosa. Siihen kuuluvia pienalueita ovat Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Mattilanpelto. Seminaarimäki on Jyväskylän yliopiston pääkampus, jossa sijaitsevat muun muassa yliopiston vanhimmat rakennukset 1800-luvulta, yliopiston päärakennus, hallintorakennus ja kirjasto. Mattilanpellon omakotialue on Mattilanpellon kaupunginosan osa. Se on yksi kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen 1940-luvulla suunnittelemista Jyväskylän jälleenrakennuskauden asuinalueista. Keskellä aluetta on puisto, joka muodostaa alueen keskustaa jäsentävän aukion. Alue on säilyttänyt puutarhakaupunkimaisen luonteensa ja rakennukset pihoineen luovat yhdessä maaston muotojen mukaan polveilevan katuverkon kanssa yhtenäisen, eheän miljöön. Alue sijaitsee Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa näin palveluidensa puolesta mahtavat mahdollisuudet asukkailleen. Myös Rautpohjan Hippoksen liikuntahallin palvelut ovat kävelymatkan päässä, samoin kuin Jyväskylän Keskussairaala.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Runoilijoiden katuja

Mattilanpellolla sijaitseva Mattilan talo toimi aikanaan synnytyssairaalana ja keskussairaalan vuodeosastona. Kuva: Riikka Kaakkurivaara / Keskisuomalainen

Mattilankadulla vanhat naapurukset Esko Hirvonen, 92, ja Taimo Tokkari, 65, huikkaavat aidan yli toisilleen hyvät huomenet. Tokkari on eläkkeellä Kuokkalan yläkoulun rehtorin virasta, ja Hirvonen puolestaan on nauttinut vapaudestaan jo monta kymmentä vuotta. Elämäntyönsä hän on tehnyt kuorma-autojen kuljettajana.

Kumpikin on asunut Mattilankadun taloissaan lähes koko talojen olemassaolon, 1940-luvun lopusta lukien.

  • Minä rakensin tämän talon itse, ja jopa kaadoin puut itse ja sahautin ne Keljossa. Vuosi oli 1947, Hirvonen muistelee.

Tokkari puolestaan on asunut talossaan ensin lapsena, myöhemmin oman perheensä kanssa.

Monelle Mattilanpellon omakotitalolle on tyypillistä se, että niissä on asunut useita, jopa neljä eri perhettä.

  • Myös meillä on ollut neljä keittiötä ja neljä vessaa talossamme. Nyt ovat enää vessat olemassa, kertoo Taimo Tokkari.

Esko Hirvonen jatkaa, että hän asuu isoa taloaan yhdessä tyttärensä perheen kanssa.

  • Tänä syksynä otin myös opiskelijan vuokralle.
Runoilijoiden katuja

Tokkari selvittää Mattilanpellon erikoista imagoa. Yliopiston kainalossa olevalla asuinalueella on sijainnille uskolliset kadunnimetkin.

  • Tämä on sellainen runouden ja taiteen kaupunginosa. Moni katu kunnioittaa vanhoja suomalaisia runoilijoita. On Isa Aspin katu, (Irene) Mendelininkatu, (Robert) Kiljanderinkatu ja (Kaarlo) Kramsunkatu. On myös Lehtisenkuja kuvataiteilija Urho Lehtisen muistoksi.

Toisaalta alueen syntymän aikoihin elettiin voimakasta, sodan jälkeistä uudisrakentamisen aikaa, ja sodasta palaaville piti saada nopeasti asuntoja. Alueella olleen Mattilan talon pellot lunastettiin rakentamiseen, ja osa kaduista muistuttaa myös tätä aikaa, on Kannaksenkatu ja Taipaleentie.

Pikku Sortavalakin tunnetaan Mattilanpellolla. Sinne muuttivat Sortavalasta saapuneet evakot.

  • Se on eräs kortteli tässä aivan Mattilanpellon keskustassa, Tokkari toteaa.

Hän kertoo vielä yhden hauskan yksityiskohdan.

  • Mattilan talo toimi myöhemmin alueen synnytyssairaalana. Ex-pääministerimme Matti Vanhanen on syntynyt siellä, Tokkari kertoo nauraen.
Paljon liikuntaa

Naapurukset kehuvat yhteen ääneen alueen sijaintia. Vieressä oleva urheilun keidas eli monitoimihalli, uimahalli, jäähalli ja pelikentät ovat tulleet tutuiksi molemmille perheille.

  • Poikani Antti Tokkari on pelannut pesäpalloa pääsarjatasolla. Tyttäreni Pia harrasti lähinnä lentopalloa.

Vaimoni Marjatan kanssa olemme aktiivisia penkkiurheilijoita.

Hirvonen kertoo, että hänen Jorma-poikansa puolestaan pelasi jalkapalloa.

Virkeä vanhus lisää vielä pilke silmäkulmassa palveluista kysyttäessä:

  • Kaikki muut palvelut ovat lähellä paitsi hautausmaa, ja sitäkin tarvitaan vain kerran.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 16.10.2010. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen