Palokka

Palokka on Jyväskylän 41. kaupunginosa. Laajemmin ymmärrettynä Palokka käsittää Palokan kaupunginosan lisäksi sen lähialueet Palokkajärven ja Alvajärven nelostien molemmin puolin. Aikaisemmin Palokka muodosti taajaman, mutta nykyisin se on osa Jyväskylän keskustaajamaa. Suur-Palokassa on yli 11 000 asukasta. Palokassa on sekä omakotitaloasutusta että kerrostaloalueita. Palokassa sijaitsevat ostoskeskusalueet Palokankeskus ja Kirri. Palokan kirkko valmistui 1978. Varsinaisen Palokan taajaman ulkopuolella maisemat ovat hyvin maaseutumaisia. Palokka-Puuppolan suuralueeseen kuuluvia kaupunginosia ja pienalueita ovat esimerkiksi: Eerola, Haukkamäki, Heikkilä, Heinämäki, Kirri, Matinmäki, Nuutti, Ollila, Pappilanvuori, Piilola, Puuppola, Ritoharju, Ritoniemi, Tanttila ja Perä-Palokka. Palokka on yksi kaupungin voimmakkaimmin kasvista nuorekkaista asuinalueista, josta on lyhyt matka järven rannalle, luontoon, lentokentälle ja tien päälle. Julkiset yhteydet lähelle ja kauas ovat hyvät.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Kuin maaseudulla

Palokan alakoulun pihalta pääsee maailman ääriin. Kuva: Tiina Mutila / Keskisuomalainen

Lapset ja lastenhoidon järjestäminen on monelle perheelle tärkein syy muuttaa jollekin tietylle alueelle. Näin kävi myös Arja ja Pekka Lyytikäiselle, jotka löysivät mieleisen rivitalokodin Palokasta kaksikymmentä vuotta sitten.

Silloinen vuokra-asunto kaupungin keskustassa ei ollut enää toimiva pienten lasten kanssa. Ystäväperhe lapsineen asui jo tuolloin Palokassa, joten alue oli osittain tuttu.

  • Saimme myös vihiä samassa rivitaloyhtiössä asuvasta hyvästä perhepäivähoitajasta Liisa Koivistosta, joka onneksemme ottikin lapsemme hoitoon, Arja Lyytikäinen muistelee.

Lasten päivähoitopaikan saaminen kun ei 20 vuotta sitten ollut mikään itsestäänselvyys.

  • Liisa hoiti lapsiamme lähes kymmenen vuotta.
Kuin maaseudulla

Lyytikäisten rivitalo on tyypillinen 1970-luvun talo. Sen isolla, omalla takapihalla kukkivat keväällä omenapuut ja marjapensaista poimitaan mehumarjat. Päivähoitajan rivitalon pihalta lapset siirtyivät luontevasti omalle pihalle vanhempien saapuessa töistä kotiin.

Alue oli aikanaan hyvin rauhallinen ja maaseutumainen ja on sitä vieläkin. Lähiökulttuuri on voimissaan edelleen.

  • Rauhallisuudesta kertoo myös se, että katumme on ollut lähialueen lasten katukiekkopaikkana koko ajan.

Lapset vain ovat vaihtuneet välillä. Aikanaan jopa parikymmentä lasta kokoontui peli-iltoihin kadulle tai leikkeihin lähimetsikköön, Pekka Lyytikäinen toteaa.

Lähitienoon metsät ja puistot ovat olleet lasten ja vanhempien mieleen, lapsilla leikkien suhteen ja vanhemmilla liikuntamahdollisuuksien puolesta.

  • Palokan ladut kulkevat nurkan takaa. Aina Peurunkaan saakka pääsee jos siltä tuntuu, Pekka Lyytikäinen kertoo.
Palvelut lähellä

Kun asuinpaikkaa aikanaan valittiin, peruspalvelut olivat toimivat eli kaupat, terveyskeskus, apteekki ja kirkko löytyivät läheltä. Nyt eri kokoisia kauppoja ja automarketteja on avattu lisää.

Palokkalaiset ovat huolehtineet aina omistaan. Nuorille on yleensä löytynyt kesätyöpaikka milloin ruokakaupasta, milloin lähikahvilasta. Seurakunta työllistää myös nuoria, he toimivat lastenkerhoissa ohjaajina.

  • Anna-tyttäremme pyöritti usean vuoden ajan suosittua pikkukokkikerhoa Palokan kirkolla.

Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat alueella erinomaiset. Tiheän latuverkon lisäksi Palokkajärveä kiertävä rantareitti on niin kävelijöiden kuin pyöräilijöidenkin suosiossa. Reitti on pitkälti myös valaistu.

  • Pyöräilemme järven ympäri ilosta ja kuntoillaksemme. Aikaa siihen menee noin 50 minuuttia, Arja Lyytikäinen laskee.
Muuttoa harkitaan

Palokan sijaintia monet pitävät kaukana, mutta Lyytikäiset eivät pidä sitä ongelmana. Työmatka sujuu kaupunkiin jopa pyörällä. Bussiyhteys Palokan keskustasta Jyväskylään toimii moitteettomasti.

Pariskunta myöntää kuitenkin, että nyt kun talo on hiljentynyt ja kohta kaikki lapset maailmalla, hekin ovat alkaneet harkita muuttua takaisin keskustaan.

  • Se on luonnon laki, annetaan täällä tilaa uusille lapsiperheille, Arja Lyytikäinen

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 6.3.2010. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Viime vuoden välieräsarja ratkesi mieleenpainuvasti. Neljännen välierän supervuoroparissa Emma Sallinen löi Kirittäret finaaliin kahden palon ajolähdöstä. Sallinen kumautti välilyönnin polttolinjan taakse, ja Marjukka Urpelainen juoksi kotiin finaalipaikan arvoisesti. Nyt Naisten Superpesiksen välierät...
Lue lisää
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Naisten Superpesiksessä on tällä kaudella ollut kolmen kovan joukko: Porin Pesäkarhut, Lapuan Virkiä ja Kirittäret Jyväskylästä. Kaikki kärkijoukkueet ovat erittäin tasaväkisiä. Viime kauden kaltainen Kirittärien ylivoima loistaa nyt poissaolollaan.Vaikka Pori voitti runkosarjan, se olisi ollut Kirittärille...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Omakotitalokauppa ja etenkin vanhojen omakotitalojen myynti käy nihkeästi, näin kiinteistönvälittäjät ovat meille kertoneet. Olisiko yhtenä syynä huonoon kauppaan talojen puutteellinen salaojajärjestelmä ja näin ollen vajavainen kosteuseristys.Syitä siihen, miksi salaojaremonttia ei ole tehty, on monia....
Lue lisää
Imupoikien näkymätön työ
Imupoikien näkymätön työ
Kun ajan patinoimia arvorakennuksia saneerataan nykyaikaisiksi asunnoiksi, purkutyö voi olla yhtä tarkkaa kuin uuden rakentaminen. Suojelukohteissa on edettävä kieli keskellä suuta, ettei vahingossakaan hävittäisi mitään arvokasta.Hyvät kumppanit ja erikoisosaajat ovat rakentajalle arvokkaita kavereita.Yksi...
Lue lisää