Ritoniemi

Jyväskylän Ritoniemessä asutus on värikästä ja se piiloutuu vihreään ja puistomaiseen ympäristöön. Rakennuskannassa vaihtelevat tyylit voimakkaasti: 1940- ja 50-lukujen rintamamiestaloista aina 2000-luvun kerros- ja omakotitaloihin. Päiväkoti on keskellä Ritoniemeä, koulu lähietäisyydellä, Palokan ja Seppälänkankaan palvelut aivan lähellä. Ritoniemestä on sujuvat yhteydet sekä lentokentälle että nelostielle etelän suuntaan. Ukonniemen kesäsiirtolan alueelle on pari vuotta sitten rakennettu kohtuullisen tiheästi lähelle rantaa pientaloalue pitkällisen Maalaiskunnan ja kaupungin välisenkaavaväännön tuloksena. Jyväskylän keskustaan matkaa tulee noin kuusi kilometriä.

Paikallinen uutisartikkeli

Hevosella töihin

Ritoniemestä löytyy muun muassa leikkipuisto. Kuva: Mikko Vähäniitty / Keskisuomalainen

Entisen Jyväskylän maalaiskunnan patriarkka Eino Hintikka, 83, on Ritoniemen alkuperäinen asukas arvostetuimmasta päästä.

  • Olen asunut täällä 80 vuotta.

Hintikka on monen toiminnan mies, ja nykyiset ritoniemeläiset saavat kiittää häntä siitä, että he ylipäätään asuvat alueella. Miehen nimi vilahtaa maisemassa toistuvasti, nimittäin Hintikankuja ja Einonkuja ovat osa aluetta. Nimet ovat selvästi isännälle mieleen. Hän toteaa kuitenkin naureskellen, että hänellä ei kuitenkaan ole katujen nimeämisen kanssa mitään tekemistä.

Pohjanniemen tilallisen poika muistelee vanhoja aikoja terävästi. Pohjanniemessä asuneelta ekaluokkalaiselta kolmen kilometrin koulumatka Palokkajärven toiselle puolelle onnistui talvella jään poikki ja muina aikoina rantakivikkoja myöten.

  • Olin seudun ainoa kouluikäinen lapsi, joten loin itse omat latuni, Hintikka muistelee.

Koulutien varrella olevan Kivirannan tilan Häkkisen Ruusa tarjosi joskus pienelle voileipää välipalaksi.

Hevosella töihin

Kun Eino Hintikan leskiäiti kuoli vuonna 1952, jäi poika hoitamaan kotitilaa lapsikatraan nuorimpana veljenä kahden siskon kanssa. Seitsemän vanhempaa sisarusta olivat jo lentäneet maailmalle.

  • Hoidin tilan puutarhaa, myin vihanneksia myös torilla. Hoidin tilan omat eläimet, ja sittemmin menin töihinkin kaupunkiin hevosella, Hintikka muistaa.

Urheilullinen nuorimies innostui poliisin työstä. Hän sai toimen kaupungista vuonna 1953 ja koulutti itsensä työn ohella poliisiksi.

  • Toimin 30 vuotta poliisina, eläkkeelle jäin rikostutkijana.
50 vuotta yhdessä

Sairaanhoitajavaimo Oili, 73, löytyi hauskan ikimuistoisesti. Sairaanhoitajaopiskelijat haastoivat poliisit Harjun kentälle jalkapallo-otteluun.

  • Me tulimme paikalle ambulanssilla ja poliisit poliisiautolla. Rakkaus roihahti ja juuri vietimme 50-vuotishääpäivää, Oili Hintikka kertoo iloisesti.

Alkuperäinen Pohjanniemen kotitila jaettiin yhdeksän sisaruksen kesken. Vanha rakennus purettiin aikanaan, ja Hintikat rakennuttivat omalle perintötilalleen uuden talon.

Kinnunen rakensi

Talon rakentamiseen liittyy erityisen rakas ja kiinnostava muisto. Taloa rakensivat Keski-Suomen keskusammattikoulun kirvesmieslinjan opiskelijat. Yksi oppilaista oli Jorma Kinnunen, tuleva keihäänheittäjä ja tulevan olympiakeihäänheittäjän Kimmo Kinnusen isä.

  • Huomasin heti, että Jorma oli erittäin urheilullinen poika. Kaiken muun urheilun ohella kannustin häntä heittämään keihästä. Hän heittikin rakentamaansa keihästä tilani pelloilla todella hyvin.
  • Myöhemmin Laukaassa järjestettiin kilpailut, ja Jorma empi ensin kisaan osallistumista. Hänen kun olisi pitänyt olla rakennushommissa. Sain mielen kuitenkin käännettyä, Jorma osallistui ja heitti ennätyksen, 77,70 metriä, Eino Hintikka muistelee innostuneena.

Myöhemmin Jorma Kinnunen oli vastannut erään toimittajan kysymykseen siitä, että kuinka pitkälle keihästä voi heittää.

  • Hyvin syönyt mies heittää yli 90 metriä.

Näinhän siinä kävikin.

Valtuuston miehiä

Eino Hintikka vaikutti vuodesta 1969 alkaen Jyväskylän maalaiskunnan valtuustossa 23 vuoden ajan, välillä puheenjohtajana. 18 vuotta vilahti kunnanhallituksessa varapuheenjohtajana.

Hintikka oli mukana perustamassa Jyväskylän Hiihtoseuraa hiihtoharrastuksensa myötä. Monissa kunnan lautakunnissa tuli istuttua, poliisit työllistivät järjestötasolla, ja jopa kotikylän tilustien hoitokunnassakin Hintikkaa nähtiin.

Eläkkeellä on ollut aikaa hoitaa sukuseuraa. Suvun kirja ilomestyi muutama vuosi sitten, jolloin Hintikka luovutti pestin toisille.

Pirteä, lähes 84-vuotias Hintikka kulkee polvivaivoistaan huolimatta vetreästi, hoitaa tyttärensä kissoja ja viettää ansaittuja eläkevuosia Pohjanniemen alueella rivitalokodissaan. Kesäisin sauna lämpiää Palokkajärven rannalla.

  • Ajat ovat muuttuneet, mutta vain parempaan suuntaan.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 5.12.2009. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Viime vuoden välieräsarja ratkesi mieleenpainuvasti. Neljännen välierän supervuoroparissa Emma Sallinen löi Kirittäret finaaliin kahden palon ajolähdöstä. Sallinen kumautti välilyönnin polttolinjan taakse, ja Marjukka Urpelainen juoksi kotiin finaalipaikan arvoisesti. Nyt Naisten Superpesiksen välierät...
Lue lisää
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Naisten Superpesiksessä on tällä kaudella ollut kolmen kovan joukko: Porin Pesäkarhut, Lapuan Virkiä ja Kirittäret Jyväskylästä. Kaikki kärkijoukkueet ovat erittäin tasaväkisiä. Viime kauden kaltainen Kirittärien ylivoima loistaa nyt poissaolollaan.Vaikka Pori voitti runkosarjan, se olisi ollut Kirittärille...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Omakotitalokauppa ja etenkin vanhojen omakotitalojen myynti käy nihkeästi, näin kiinteistönvälittäjät ovat meille kertoneet. Olisiko yhtenä syynä huonoon kauppaan talojen puutteellinen salaojajärjestelmä ja näin ollen vajavainen kosteuseristys.Syitä siihen, miksi salaojaremonttia ei ole tehty, on monia....
Lue lisää
Imupoikien näkymätön työ
Imupoikien näkymätön työ
Kun ajan patinoimia arvorakennuksia saneerataan nykyaikaisiksi asunnoiksi, purkutyö voi olla yhtä tarkkaa kuin uuden rakentaminen. Suojelukohteissa on edettävä kieli keskellä suuta, ettei vahingossakaan hävittäisi mitään arvokasta.Hyvät kumppanit ja erikoisosaajat ovat rakentajalle arvokkaita kavereita.Yksi...
Lue lisää