Viitaniemi

Viitaniemen asuinalue koostuu vuosina 1959–1964 rakennetuista kerros- ja rivitaloista. Alueen rakennutti Asuntosäätiö arkkitehti Jorma Järven vuonna 1958 laatiman asemakaavan pohjalta. Se on Jyväskylän ensimmäinen lähiö, ja sitä pidetään rakennushistoriallisesti merkittävänä. Viitaniemi edustaa aikakautensa puutarhakaupunki-ideologiaa. Vuonna 2007 alueelle laadittiin säilyttävä suojelukaava. Viitaniemi tarjoaa viihtyisän asuinaluevaihtoehdon aivan Jyväskylän keskustan kupeesta. Kävellen keskustaan kuluu aikaa noin 15min, joten palvelut ovat todella lähellä. Viitaniemen alue kuuluu Museoviraston ylläpitämälle valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Viitaniemessä on myös laajoja hoidettuja viheralueita kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Viitaniemessä on Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen Viitatorni, joka oli pitkään Jyväskylän korkein rakennus. Viitatorni, kuten muutkin alueen kerrostalot, on väriltään valkoinen. Viitaniemessä sijaitsevat Viitaniemen koulu, Jyväskylän ammattiopiston Viitaniemen kampus, Viitaniemen liikuntapuisto eli Nisulan monttu, Stavangerin puisto, Viitaniemen uimaranta ja Viitaniemen liikennepuisto. Viitaniemi on sijaintinsa puolesta myös ulkoilijoiden suosiossa. Lenkkireitit lähtevät niin tuomijärven rannoille kuin harjullekin.

Lähde: Wikipedia - lisää täältä

Paikallinen uutisartikkeli

Montun reunalla

Viitaniemi on tunnettu muun muassa Alvar Aallon suunnittelemasta Viitatornista. Kuva: Jyrki Kauko / Keskisuomalainen

Dekkarikirjailija Markku Ropponen ja Anita Ropponen ovat huomioineet, että Viitaniemi ei ole tätä nykyä varsinaisesti lapsiperheiden kaupunginosa.

  • Täällä on ollut alusta asti kaikilla niin hyvä asua, että täältä ei haluta muuttaa pois. He, jotka ovat tänne muuttaneet aikanaan lapsineen, ovat jääneet, ja lapsistakin on osa muuttanut tänne takaisin, kuten minä, pohtii Anita Ropponen.

Anita asui Viitaniemessä jo 1960-luvulla, ja yhteisen asunnon Markun kanssa he hankkivat 1976. Nykyisessä asunnossaan he ovat asuneet 27 vuotta.

Molemmat pitävät kotiseutuaan parhaana alueena koko kaupungissa. Rauhallisuus, arkkitehtonisuus, hyvät ulkoilumahdollisuudet, siinä listaa alkajaisiksi.

  • Täältä ei tavallaan ole läpikulkumahdollisuutta, joten sellainen liikenne puuttuu, Anita toteaa.

Markku puolestaan kiittää ulkoilureittejä. Yhdessä Hippu-koiran kanssa kirjailija kiertää päivittäin lähitienoon metsät, rannat ja koirapuistot. Muista alueen koiranulkoiluttajista on tullut hyviä tuttuja, ja jopa elämän pikku ongelmia on ratkottu yhdessä lemmikkien omistajien avulla.

  • Elän ja työskentelen täällä. Toki on selvää, että inspiraationi kumpuaa näistä maisemista, Markku miettii, vaikka kirjojen Kuhala ei Viitaniemessä asukaan – tosin vierailee siellä aika ajoin.
Montun reunalla

Anita Ropposelle alue suojelukohteena merkitsee paljon. Vaikka esimerkiksi Viitatorni hallitsee maisemaa, tietoisuus sen suunnittelijasta (Alvar Aalto) antaa alueelle omanlaisen hohteen.

  • Viitaniemi on puutarhakaupunginosa kuten Tapiolakin Espoossa. Olemme ylpeitä omasta alueestamme.

Hän muistelee, että kun Viitatorni aikanaan rakennettiin, 13-kerroksinen rakennus oli ainutlaatuinen.

Nuoret ajelivat huvikseen hissillä ylimpään kerrokseen ihailemaan maisemia.

Myös Nisulan montuksi kutsuttu urheilupuisto Viitaniemen keskustassa kuuluu Ropposten mielestä kaupunkikuvaan, vaikka kentän valot ja äänet tuntuvat monia häiritsevänkin. Valot näkyvät myös heidän olohuoneeseen, mutta siitä ei välitetä.

  • Jääkentällä pelasi aikanaan myös JYP, minulla oli joskus poikakaverikin JYPin riveissä, Anita kertoo nauraen.

Viitaniemen ranta on ulkoilualueena korvaamaton kesät, talvet. Hyvät liikuntareitit jatkuvat luontevasti Viitaniemestä Tuomiojärven rantaa pitkin pitkälle Palokkaan asti.

Anita Ropponen muistelee, että nuoriso kokoontui aina Taidepolulla. Vielä nykyisinkin, kun hän ulkoiluttaa Hippu-koiraa syksyn maisemissa, metsän vahva tuoksu muistuttaa nuoruuden riennoista kyseisellä tiellä.

  • Pitäisi ehkä yrittää koota tuo vanha jengi kasaan hehkuttelemaan vanhoilla muistoilla.
Leivonnaisia

Viitaniemestä, kuten kohta jo kaikista muistakin kaupunginosista, on palvelut vähin äänin lopetettu.

Toisaalta keskustaan on niin lyhyt matka, ettei esimerkiksi kauppaa alueella tarvitakaan.

  • Täällä oli aikaisemmin pankki ja postikin kaupan lisäksi, mutta onneksi sentään kirjastoauto tulee vielä, toteaa Markku Ropponen.

Tosin vieressä olevan ammattiopiston puoti on sopivasti Anitan työmatkan varrella, joten sieltä tulee usein ostettua leivonnaisia, vapun alla simaa ja joskus ihan ruokaakin.

  • Puodissa käy usein juuri samat asiakkaat, ovat varmaan näitä paikallisia, Anita sanoo.

Ongelmiakin oli joskus, mutta ne ovat siirtyneet muualle.

  • Yhdessä vaiheessa nuoriso mellasti rannassa, mutta onneksi he ovat siirtyneet pois, ehkä Harjulle. Ei ole näkynyt eikä kuulunut moneen vuoteen, Ropposet huokaavat.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 22.1.2011. Teksti: Eija Juutilainen / Keskisuomalainen

Paikallisuutiset

Keskisuomalainen - uutiset
Keskisuomalainen - uutiset
Lue lisää
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Kirittäret lähtee tällä kertaa välieriin altavastaajana – Toistaako Emma Sallinen vuoden takaisen hurjan tempun?
Viime vuoden välieräsarja ratkesi mieleenpainuvasti. Neljännen välierän supervuoroparissa Emma Sallinen löi Kirittäret finaaliin kahden palon ajolähdöstä. Sallinen kumautti välilyönnin polttolinjan taakse, ja Marjukka Urpelainen juoksi kotiin finaalipaikan arvoisesti. Nyt Naisten Superpesiksen välierät...
Lue lisää
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Kommentti: Pori olisi ollut helpompi vastus Kirittärille
Naisten Superpesiksessä on tällä kaudella ollut kolmen kovan joukko: Porin Pesäkarhut, Lapuan Virkiä ja Kirittäret Jyväskylästä. Kaikki kärkijoukkueet ovat erittäin tasaväkisiä. Viime kauden kaltainen Kirittärien ylivoima loistaa nyt poissaolollaan.Vaikka Pori voitti runkosarjan, se olisi ollut Kirittärille...
Lue lisää
Keskisuomalainen - Kotipeili
Keskisuomalainen - Kotipeili
Lue lisää
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Vesi menee alas, kosteus nousee ylös
Omakotitalokauppa ja etenkin vanhojen omakotitalojen myynti käy nihkeästi, näin kiinteistönvälittäjät ovat meille kertoneet. Olisiko yhtenä syynä huonoon kauppaan talojen puutteellinen salaojajärjestelmä ja näin ollen vajavainen kosteuseristys.Syitä siihen, miksi salaojaremonttia ei ole tehty, on monia....
Lue lisää
Imupoikien näkymätön työ
Imupoikien näkymätön työ
Kun ajan patinoimia arvorakennuksia saneerataan nykyaikaisiksi asunnoiksi, purkutyö voi olla yhtä tarkkaa kuin uuden rakentaminen. Suojelukohteissa on edettävä kieli keskellä suuta, ettei vahingossakaan hävittäisi mitään arvokasta.Hyvät kumppanit ja erikoisosaajat ovat rakentajalle arvokkaita kavereita.Yksi...
Lue lisää